Toukokuun kolmantena sunnuntaina vietetään kaatuneitten muistopäivää Suomessa.

Muistopäivän viettäminen Suomessa sai alkunsa huhtikuussa 1940 pidetystä piispainkokouksesta, jossa oli ehdotettu suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä talvisodassa kaatuneiden muistoksi sunnuntaina 19. toukokuuta 1940. Puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheimin 1. toukokuuta 1940 antamassa päiväkäskyssä ilmoitettiin, ettei 16. toukokuuta, sisällissodan päättymispäivänä ja silloisena puolustusvoimain lippujuhlan päivänä järjestetä juhlallisuuksia. Käskyssään Mannerheim määräsi uuden muistopäivän toukokuun kolmantena sunnuntaina, jota tuli viettää "nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä". Muutoksella Mannerheim pyrki korostamaan kansallista yhtenäisyyttä. Päiväkäsky koski vain puolustusvoimia, mutta sitä alettiin noudattaa myös armeijan ulkopuolella. Päivää nimitettiin yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäiväksi, nykyinen nimi sillä on ollut vuodesta 1947 alkaen. Jatkosodan ja Lapin sodan myötä on muistettu myös noissa sodissa kaatuneita sekä nykyään kaikkia sodissa kaatuneita suomalaisia.

Sankarivainajien muistopäivän valtakunnallisesta viettämisestä vastasi Sotainvalidien Veljesliiton yhdessä Suomen Aseveljien Liiton kanssa vuodesta 1942. Kun jatkosodan jälkeen Moskovan välirauhan tuloksena aseveliyhdistykset lakkautettiin, työn jatkajaksi tuli 1945 Sotaleskien Huolto, joka yhdistyi 1946 kahden muun muun yhdistyksen kanssa Sotaleskien ja kaatuneitten omaisten huolloksi, vuodesta 1958 Kaatuneiden Omaisten Liitto.

Vuonna 1956 Suomalaisuuden Liitto julkaisi liputusoppaan, jossa mainitaan että liputtaminen puolitangossa on yleistynyt kaatuneiden muiston kunnioittamiseksi. Tapana oli, että liput pidettiin klo 10-14 puolitangossa, muun osan päivästä (8-10 ja 14-21) kokotangossa. Kun toisen maailmansodan päättymisestä vuonna 1995 tuli kuluneeksi 50 vuotta, ohjeita muutettiin niin, että liputetaan normaaliin tapaan koko päivän kokotangossa. Asiasta sovittiin myös Kaatuneiden Omaisten Liiton kanssa.

Vuodesta 1974 lähtien kaatuneiden muistopäivä on merkitty ns. vakiintuneena liputuspäivänä Helsingin yliopiston ylläpitämään kalenteriin. Asetuksella vahvistettujen virallisten liputuspäivien joukkoon se ei kuitenkaan kuulu.  WIKIPEDIA